|
|
|
 |
|
|
|
|
Käytä hyväksesi kuvan kaikki mahdollisuudet ja kehity yhä paremmaksi kuvakommunikoijaksi! Aloita lukemalla Bo Bergströmin neuvot ja pohdinnat visuaalisesta kommunikaatiosta. Jatka sitten Blomquist-juttutuokioomme - Blomquist on mainostoimisto, joka käyttää kuvia moninaisten asiakkaidensa erilaisiin toimeksiantoihin. Lupaamme, että tästä materiaalista löydät kultajyviä, joita voit soveltaa omassa ammatissasi!
|
|
|
|
|
TOIMI NÄIN: HELPOIN ASKELIN TEHOKKAASEEN KUVAKOMMUNIKAATIOON
|
|
Bo Bergström, luova johtaja, kirjailija, luennoitsija ja Guldägg-palkinnon voittaja, inspiroi ja tarjoaa sinulle käytännöllisiä ohjeita fiksumpaan kuvakommunikaatioon.
|
|
|
|
|
|
KUVAN LISÄKSI AJATTELE MYÖS VIESTIÄ
|
|
|
(Voit myös ladata Bo Bergströmin tekstin pdf-muodossa täältä!)
|
|
|
|
Kaiken kommunikaation päämäärä on saada viesti perille - oli sitten kyse informaatiosta, uutisvälityksestä tai mainonnasta. Ja tiedonvälityksen suurin ja tärkein mielenkiinnonvangitsija, liikuttaja ja vaikuttaja on ehdottomasti kuva. Valokuva, kuvituskuva tai elokuva.
|
|
|
|
|
|
|
Valitse oikea kuva oikeaan viestiin
|
|
Kuvatyö alkaa useimmiten niin, että tiedottaja, toimittaja tai mainonnan suunnittelija määrittelee viestin, joka on suunnattu tietylle kohderyhmälle. Tämä viesti on puettava houkutteleviksi sanoiksi, ja sille on annettava muoto, väri ja ennen kaikkea kuva.
Usein, ja eritoten mainonnassa, käytetään kahta viestityyppiä. Niistä ensimmäinen lupaa ongelmanratkaisua, toinen hyvinvointia.
|
|
|
Lue Bo Bergströmin koko teksti
|
|
|
|
Ajatellaan esimerkiksi, että haluat tiedottaa varashälyttimestä, joka ratkaisisi omakotitaloalueen murtovarkausongelman. Etsi tällöin käsiisi öisen tumma, dramaattinen talokuva. Kuva, johon katsoja samaistuu ja joka ehkä herättää hitusen pelkoa. Viesti menee perille, minkä jälkeen tuloksena on toivottavasti ostopäätös. Kuva välittää tuotteen lupausta ongelmanratkaisusta.
Toisessa yhteydessä saatat haluta välittää viestiä, joka lupaa hyvinvointia, nautintoa ja yhteisöllisyyttä. Raikas, terveellinen kivennäisvesi luo iloista yhteishenkeä, kun ryhmä ihmisiä kokoontuu puutarhaan katetun pöydän ääreen. Kuvaa tätä tunnetta valoisalla, pehmeällä ja kimmeltävällä valokuvalla, ja ryntäys marketin kylmäosastolle on taattu. Kuva viestittää lupausta hyvinvoinnista.
|
|
|
|
|
|
|
Ota kuvaluokittelu avuksesi
|
|
Yllä mainitut kuvavalinnat vaikuttavat ehkä itsestään selviltä - mutta kaikki tapaukset eivät ole yhtä helppoja. Usein keskustellaankin pitkään siitä, mikä tai mitkä kuvat parhaiten tukevat viestiä. Näissä tilanteissa luokittelu kahteen ryhmään voi olla pelastus.
Ensimmäinen ryhmä on nimeltään
ikkunakuvat. Tämä ryhmä pitää sisällään valokuvat, liikkuvan kuvan ja kuvitukset, jotka pyrkivät suoralla, käsittelemättömällä ja todenmukaisella tavalla toistamaan todellisuutta, vaikkapa ihmistä nurmikolla tai värikästä leijaa taivaalla. Valokuvaaja on kohdentanut kameransa ympäristöön ja ikään kuin avannut ikkunan. Ulkomaailmaan ei juurikaan voi vaikuttaa, ja kun valokuvaaja ottaa kuvansa, se on objektiivinen toisinto kohteesta.
Toista ryhmää kutsutaan
peilikuviksi. Peilikuvat kääntävät katseen kameran taakse: ne peilaavat kuvan ottajaa. Kuvien suhde todellisuuteen on ohjailtu ja aseteltu, ja kuvaustapa on subjektiivinen. Kuva päättäväisyydestä ja määrätietoisuudesta voi esimerkiksi olla vauhdikas, hitusen epätarkka kuva ilmeikkäistä ihmiskasvoista. Peilikuvaamisen parissa työskentelevät valokuvaajat kertovat usein kuvaavansa sitä, mitä tuntevat, eivät sitä, mitä näkevät.
|
|
|
|
|
|
Sommittele onnistunut kokonaisuus
Aivoissamme on eräänlainen myötäsyntyinen järjestyksen taju, joka auttaa meitä selviytymään kaoottisessa maailmassa. Yritämme jatkuvasti jäsentää ulkomaailman signaaleja ymmärrettäviksi ja helposti hahmotettaviksi
sommitelmiksi tai
kokonaisuuksiksi. Tähän sovellamme kykyämme havaita muotoja ja jatkumoita.
Niin ympärillämme kuin valokuvissakin esiintyy
huonoja sommitelmia. Sivuutamme ne surutta, koska niistä on vaikea saada otetta: silmämme vain harhailee päämäärättömästi täysin hajanaisten kuvaelementtien seassa.
Onnistunutta sommitelmaa luonnehtivat yksinkertaisuus, selkeys, kontrastit ja se, että kuvan pääasia on helposti ymmärrettävissä. Huomiomme kiinnittyy siihen heti. Se on hahmo tai jokin muu keskipiste, joka tuntuu selkeästi tai hienovaraisesti ottavan askelen meitä kohti ja erottuvan kuvan taustasta. Tämä hahmo, oli se sitten vaikkapa tyttö, polkupyörä tai talo, on kuin portti sisään valokuvaan. Se kertoo katsojalle, mihin tulisi katsoa - samoin kuin
ovi kertoo sisääntulijalle, mistä taloon kuljetaan sisään. Tällainen visuaalinen portti edistää katsojan huomion kiinnittämistä.
|
|
|
|
|
|
|
Järjestä kuvasi tehokkaasti
|
|
Kun kuva tai kuvat vangitsevine elementteineen on valittu, mietitään, miten niitä kannattaisi yhdistellä mahdollisimman puhuttelevasti. Miten tulisi edetä? Kahdella tavalla.
Ensimmäistä tapaa voisi kutsua vaihtelevaksi tai yllättäväksi, sillä se perustuu siihen, että katsojan mielenkiinto herätetään kuvien keskinäisillä, jopa toisiinsa törmäävillä kontrasteilla. Tämä on toteutettavissa, jos kuvat julkaistaan katalogin aukeamalla, tai jos ne esiintyvät vieri vieressä sivustolla tai lehdessä.
|
|
|
|
|
Vastusta konventioita ja sijoita vaaleat kuvat tummien viereen, värilliset mustavalkoisten lomaan, vaihtele pitkiä ja lyhyitä etäisyyksiä, vaaka- ja pystysuoria linjoja, symmetriaa ja asymmetriaa, dramatiikkaa ja ei-dramatiikkaa... Tämänkaltainen työskentelytapa stimuloi katsojaa ja herättää uteliaisuutta. Kuvien pariin jäädään mielellään pidemmäksi aikaa.
Toista tapaa kutsutaan jatkuvaksi, eikä siinä käytetä vahvoja kontrasteja tai törmäyksiä. Samankaltaiset kuvat asetellaan yhteen pehmeällä, kokonaisuutta vaalivalla ja viitteellisellä tavalla. Myös tällä tavoin stimuloidaan katsojaa jäämään materiaalin pariin, sillä kuvat luovat elokuvamaista tunnelmaa.
|
|
|
Korosta tekstin ja kuvan yhteispeliä
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Jep, vanha ja kulunut sanonta. Kun sitä oikein miettii, se on oikestaan tyhjää täynnä, vai mitä? Uudistetaanpa sitä hieman seuraavalla argumentilla:
Jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, tuhat sanaa kertoo enemmän kuin yksikään kuva. Tuhat omenaa ei maistu yhdeltäkään päärynältä, eikä tuhat päärynää yhdeltäkään omenalta.
Omenat maistuvat erilaisilta kuin päärynät, oli niitä sitten miten monta tahansa. Tuhat sanaa kertoo jotain muuta kuin yksikään kuva.
Sanat ja kuvat kertovat siis eri asioita, mutta siitä huolimatta (tai juuri siksi) ne vetävät jatkuvasti toisiaan puoleensa. Ja kun ne ovat yhdessä, jotain tapahtuu. Sana ja kuva tekevät yhteistyötä, tukevat toisiaan ja edistävät viestin perillemenoa.
Tämä yhteistyö voi tapahtua kahdella eri tavalla.
Joko
harmonisesti, mikä tarkoittaa että teksti ja kuva ilmaisevat suurinpiirtein samaa asiaa. Harmonia sopii erinomaisesti informatiivisiin ja pedagogisiin yhteyksiin, kuten vaikkapa keittokirjoihin. Jotta kalakeitostamme tulisi herkullista, kuvan ja tekstin on pelattava tiiviisti yhteen. "Fileoi kala terävällä veitsellä. Tee ensin näin..." keittokirjailija kirjoittaa samalla kun valokuvaaja näyttää saman - kalan, veitsen...
Harmonia toimii huonommin uutisvälityksessä
ja mainoksissa, koska jos teksti ja kuva toistavat samaa asiaa, sanomasta tulee miltei häiritsevän ylikorostettu. Ajattele kesämekon kuvaa, jonka yläpuolella on teksti "kesämekko". Ei erityisen houkuttelevaa, vai mitä? Yhteispeliä on muutettava epäharmonisemmaksi.
Epäharmoniassa teksti ja kuva kertovat eri asioita. Sanomassa on kommunikatiivinen etäisyys tai kuilu. Kuilu saa aikaan sen, että ymmärtääksemme sanomaa yritämme sitoa tekstin ja kuvan yhteen. Osallistumme ja sitoudumme, mikä on välttämätöntä kaikelle kommunikaatiolle. Korvan kuvan yhteydessä on teksti "Lue kirja." Hmm, tämä ei täsmää, katsoja ajattelee. Mitä tekemistä korvalla on kirjan lukemisen kanssa? Pian selviää, että viestissä on kyse
äänikirjoista. Kesämekon yläpuolella on nyt otsikko 25°.
|
|
|
|
|
|
|
Paikalla on väliä
|
|
Kommunikaatiossa ei ole kyse vain kuvan ja tekstin kohtaamisesta, mutta myös kuvasta ja kuvan julkaisupaikasta.
Usein ajatellaan, että kuva on yleismaailmallista kieltä, joka ylittää niin maantieteelliset, poliittiset kuin kielellisetkin rajat, mutta aina niin ei ole (poikkeuksena simppelit kuvat vaikkapa kissoista tai puista).
|
|
|
|
|
|
|
Valokuva, filminpätkä tai kuvituskuva koetaan ja ymmärretään täysin eri tavoin Los Angelesissa, Nairobissa, Kabulissa ja Berliinissä. Erot saattavat olla valtavia. Ne johtuvat kulttuurista, uskonnosta, laeista ja asetuksista ja ne vaikuttavat vahvasti kokemukseen. Jokainen yksittäinen kuva tulkitaan eri tavoin riippuen siitä, missä se julkaistaan.
Kommunikaatiokatastrofit kuvavalinnoissa vältetään tarkalla tutkimuksella, tiedonhaulla, yhtään näppituntumaa väheksymättä.
Ajallakin on vaikutusta
Kuvien kokemiseen ja tulkitsemiseen vaikuttavat siis monet erilaiset asiat. Yksi niistä on aika - sanan siinä merkityksessä, joka tarkoittaa maailman julkisia tapahtumia kulloisellakin hetkellä. Julkinen tila täyttyy monista äänistä, puheluista ja keskusteluista kahvipöydän ympärillä tai televisiossa. Nämä keskustelut muuttavat visuaalisten ilmaisujen tulkintaa. Kuvat saavat lisämaustetta ajan hengestä, millä on vaikutusta
eritoten silloin, kun kuvan tuottamisesta sen katsomiseen on kulunut pitkä aika. Kärjistäen voisi sanoa, että aika nielaisee merkityksiä ja sylkee uusia ulos.
Valokuva viisikymmenluvulta voi tänä päivänä lähettää suorastaan sopimattomia tai viestinnän näkökulmasta haitallisia signaaleja, esimerkiksi sukupuolirooleista.
|
|
|
|
|
|
|
Tulkitse kahdella tasolla
|
|
Kuvan tulkinta tarkoittaa sen merkityksen lukemista ja ilmaisua. Katsoja saa usein apua kuvaan sijoitetusta tekstistä, mutta siitäkin huolimatta väärintulkintaa tapahtuu, eikä viesti mene aina perille.
On selvää, että katsoja luo oman kuvansa. Silmiin ja aivoihin vaikuttavat kokemukset, muistot, taidot, odotukset, ennakkoluulot, toiveet ja tietysti myös tilanne, jossa katsoja on. Tulkitsemismahdollisuuksia on siis monia, suorastaan lukemattomia.
|
|
|
|
|
Polkupyörän kuva nostattaa adrenaliinimyrskyn ja kilpailuhalun kilpapyöräilijässä, kun taas sosiaaliantropologi kiinnostuu liikennevälineestä, joka perustuu yhteen ihmiskunnan tärkeimmistä ja varhaisimmista keksinnöistä.
Mutta jonkinlaista järjestystä kuvien maailmassa kai kuitenkin on? Kyllä vain, ja se järjestys näyttäytyy kahdella tulkinnan tasolla.
Ensimmäinen taso käsittää ydin- tai perusmerkityksen, mikä tarkoittaa sitä konkreettista merkitystä, jonka useimmat kuvankatsojat kuin yhteisymmärryksessä tulkitsevat suurin piirtein samalla tavalla. Kuvasta tulee yksiselitteinen, ja kuvakommunikaatiolla on vahva mahdollisuus menestyä. Valokuvan tuoli tulkitaan yksinkertaisesti tuoliksi.
Mutta tämän jälkeen kuvio mutkistuu. Jos katsojat paneutuvat kuvaan ja alkavat tulkita sitä syvemmin, he huomaavat, että keskustelu pitkittyy ja muuttuu intensiivisemmäksi .
Lähestymme kuvan täydentäviä tai lisämerkityksiä, joihin vaikuttavat vahvasti katsojan omat mielleyhtymät ja kokemukset. Valokuvasta tulee moniselitteinen, ja mahdollisuudet kommunikaatioon voivat heiketä.
Lisämerkitys saattaa myös olla kulttuurisesti määritetty ja siksi sama eri ryhmille, joilla on yhtenevä tausta tai arvomaailma. Tietty ryhmä voi siis tavallaan olla sopinut tietystä tulkinnasta.
Kun keskustellaan kuvista tai analysoidaan niitä, tulee yrittää päästä käsiksi näihin kahteen tasoon ja arvioida, onko valokuvaa tai elokuvaa tulkittu tarkoituksenmukaisella tavalla.
|
|
|
|
|
|
|
Mausta. Korjaa sato.
|
|
Miten tulla taitavaksi kuvakommunikoijaksi? Olet varmasti jo sellainen. Mutta silti kannattaa ottaa neuvoista vaari ja yrittää ymmärtää yllä mainitut lähestymistavat. Niin on jo tullut taittaneeksi hyvän matkan kommunikaatiotaidon mutkikkaalla tiellä. Eikä pieni lisämauste sekään ole haitaksi.
Etsi kuvien mausteet. Löydä ne kuvat ja filmit, jotka on valmistettu persoonallisuudella ja joihin on lisätty hyppysellinen kekseliäisyyttä, roppakaupalla inhimillistä lämpöä, runsaasti merkityksellisyyttä ja lopuksi ripaus huumoria, joka välittömästi luo sympatiaa.
Pian saat nauttia hyvien kuvavalintojen vaikutuksista. Ja muista, että parhaan tuloksen saat, jos ajattelet kuvan lisäksi myös viestiä.
//Bo Bergström
|
|
|
|
|
|
|
|
|
BO BERGSTRÖM
|
|
Bo Bergström on kirjailija, kouluttaja, luennoitsija ja luova johtaja. Hän on työskennellyt Tukholman merkittävimmissä mainostoimistoissa, joissa hänen töitään on palkittu mm. Guldägg-palkinnolla, tärkeimmällä ruotsalaisen mainosalan palkinnolla.
Bergström on kirjoittanut kymmenisen tietokirjaa visuaalisesta kommunikaatiosta ja kuvakommunikaatiosta. Kirjat ovat kurssikirjoina useissa eri koulutusyhteyksissä. Perusteos "Effektiv visuell kommunikation" on ilmestynyt myös englanniksi ja kuudella muulla kielellä ympäri maailmaa (viimeisiin käännös kiinaksi). Hän luennoi, kouluttaa ja johtaa työpajoja yliopistoissa ja korkeakouluissa kotimaassaan ja ulkomailla, mainos- ja designoppilaitoksissa sekä
yritysmaailmassa.
|
|
|
|
HEI ANDERS WIRSTRÖM! Soitimme yhteen Ruotsin parhaista viestintätoimistoista (joka on ollut asiakkaiden ykkösvalinta viimeiset viisi vuotta) puhuaksemme kuvista.
|
|
|
|
|
|
Hei Anders Wirström, Blomquistilla vaikuttavan työuran tehnyt AD!
|
|
Kuvaile prosessia, jossa määrittelet, minkälaista kuvaa etsit. Mitä sinulle tarkoittaa hyvä kuva?
– Minulla on aina jonkinlainen lähtökohtainen idea sopivasta kuvasta, mutta yritän myös irtautua ideastani, jotta näkisin kaikkien esiin tulevien kuvien mahdollisuudet. Yksi hakusana johtaa toiseen, enkä lopulta enää muista, mistä lähdin liikkeelle. Onnistunut haku antaa vähintään 5-6 vaihtoehtoa, joita kokeilla, ja jotka vievät vähän eri suuntiin. Harvat asiat uuvuttavat minua yhtä paljon kuin kauan kestävä kuvanetsintä. Aivot väsyvät loputtomaan katseluun.
|
|
|
|
|
– Kuvasta ei voi sanoa, onko se hyvä vai huono, ellei ota huomioon asiayhteyttä. Kuva voi olla epätarkka, vino tai ylivalottunut - asiayhteys ratkaisee. Erityisesti näinä kännykkäkuvien aikoina olemme tottuneet kuviin, joiden tekninen laatu ei ehkä ole korkein mahdollinen, mutta joissa on huomattavaa läsnäoloa. Oleellisinta nykypäivänä on kuvien välittämä sanoma. Kuvilla on lupa näyttää amatöörimäisimmiltä kuin ennen.
Minkälaisia haasteita kohtaat tekstejä kuvittaessasi?
– Vastuu siitä, ettei häiritse tekstiä, saattaa olla hieman työläs. Kuvan on korostettava tekstin ajatusta, houkuteltava lukemaan. Kuvalla on oltava asennetta. Se on vahvasti ohjaava elementti, aivan kuten keskustelukumppanin ruumiinkieli, jota tulee tulkinneeksi ennen kuin sanaakaan on puhuttu.
– Toinen haaste on asettua toimeksiantajan asemaan ja miettiä, mikä heidän mielestään on hyvä kuva. Valitun kuvan kohdalla on muotoiltava argumentti siitä, miksi juuri tämä kuva olisi paras valinta.
Mikä sinun mielestäsi on kuvan rooli kommunikaatiossa?
– Elämme ennenkuulumattoman kuvatiheässä maailmassa, joten kyllä kuva on tärkeä osa kommunikaatiota. Ihmiset ovat yhä taitavampia tulkitsemaan kuvia ja muodostamaan niistä mielipiteitä, mikä tarkoittaa että kuvia valitessaan on oltava tarkkana. Se on toki vain hauskaa. Mutta tästä huolimatta hyvä otsikko ilman yhtäkään kuvaa vangitsee mielenkiintoni yhtä lailla kuin pelkistä kuvista muodostuva viesti.
Se voi olla jopa tehokkaampi, sillä se todellakin erottuu massasta nykypäivänä.
Mikä yleensä ratkaisee, kun valitset kahden kuvan väliltä?
– Se voi olla ihan mitä tahansa. Ehkäpä toisessa kuvassa on parempi katsekontakti kuin toisessa, tai se on rauhallisempi, tai siinä on vähemmän hälyä, paremmat värit, sen ajankohta tai sijainti on osuvampi, se on selkeämpi, tai vähemmän selkeä, tai sen hinta on sopivampi. Asiayhteys ratkaisee.
Jakaisitko kanssamme parhaat niksit kuvanetsintään?
– Luota impulsseihin - jos kuvassa on jotain tiettyä, mitä et ehkä oikein osaa selittää, tallenna se. Älä ajattele liikaa. Tunnet aiheen, olet lukenut tekstin ja sinulla on ajatus siitä, mitä haet. Uppoudu kuviin, tunnustele ja tallenna mahdollisimman paljon. Valinta on vasta seuraava työvaihe - anna aivojesi kriittisimpien osien työskennellä vasta silloin.
– Kunpa osaisinkin antaa selkeän niksin, mutta minulla itsellänikin on vähän vaikeaa hakusanojen kanssa. Yleensä vasta muutamien hakujen jälkeen todella tiedän mitä etsin. Kaikki toimeksiantajani ovat ruotsalaisia, ja siksi kirjoitan aina hakukenttään Ruotsi, jotta vältän amerikkalaisten kuvien tulvan. Joskus haku ei ole suoranaisesti sen oikean etsimistä, vaan enemmänkin kaiken merkityksettömän poissulkemista.
|
|
|
|
|
|
|
Esimerkkinä kaksi Blomquistin tuotantoa, joissa kuva on keskeisessä roolissa
|
|
– Pellon kuva on itse asiassa taitettu jäsenlehtinen, joka on aluksi A5-kokoinen mutta kasvaa jokaisen taitoksen avaamisen myötä isoksi julisteeksi, jonka voi ripustaa seinälle.
– Aidan kuva on maataloustyöntekijöiden ammattiliiton LRF:in vaalimateriaalista, joka lähetettiin kaikille aktiiveille, ajatuksena kannustaa paikalliseen toimintaan vaalivuonna 2014.
– Peltokuva on montaasi, ja molempia on retusoitu melko paljon. Tämä on tavallista nykypäivän kuvatyöskentelyä.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kilpaile • Voita • Opi uutta
|
|
Etevä kolumnistimme Bo Bergström on muutakin kuin kouluttaja, luennoitsija ja luova johtaja. Hän on myös kirjailija. Nyt sinulla on mahdollisuus voittaa yksi hänen kirjoistaan, "Essentials of Visual Communication"!
Sinun tarvitsee vain lähettää meille sähköposti, jossa perustelet, miksi juuri sinun pitäisi voittaa kyseinen kirja. Lähetä perustelusi viimeistään 3. syyskuuta osoitteeseen
info@johner.com. Onnea matkaan!
(Tuomaristo koostuu Johnérin uutiskirjeen toimituksesta. Tuomariston valinnasta ei voi valittaa. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
VINKKI - Etsi miellyttävämmällä tavalla
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Uusi esitystapa kuvien etsinnässä!
|
|
Nyt voit itse valita, millä tavoin haluat nähdä hakutuloksesi verkossa. Kokeile vaikkapa uutta kollaasinäkymäämme, joka näyttää kuvat vähän totuttua suurempina kuvakkeina ja suorastaan herättää ne eloon. Luot kuviin nopean ja tehokkaan yleiskatsauksen.
Voit valita näyttövaihtoehdon sen jälkeen, kun hakutuloksesi on esillä.
Helpottaaksemme sivustomme navigointia olemme tehneet eteen- ja taaksepäin ohjaavasta selausnappulasta siirreltävän. Raahaa ja sijoita nappula sinun mielestäsi kätevimpään kohtaan!
Henkilökohtaiset tunnuksesi kotisivullemme ovat:
|
|
|
Uusi esitystapa kuvien etsinnässä!
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Jäikö jotain lukematta? Täältä löydät aikaisempien uutiskirjeidemme suosituimmat artikkelit:
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kuva:
IMA62937, Elliot Elliot -
NAT007691, Sven Halling -
IMA20724, Jonn -
IMA78689, Jonas Ingerstedt -
ETS7356, Anna Kern -
IMA104052, Elliot Elliot -
IMA110893, Fredrik Nyman - IMA86986, Conny Fridh - IMA06963, Alexander Crispin -
IMA93829, Ulf Huett Nilsson -
ETS05238, Lena Modigh -
GLAGHI-SPENJ00311, Glasshouse Images -
IMA95888, Alexander Crispin -
IMA118547, Helena Christerdotter.
|
|
|
|
|
|
|
|
