Filter
kuvat
Array ( [F195] => A&Me [F1160] => Agnes Gällhagen [F229] => Alex & Martin Photographers [F133] => Alexander Crispin [F268] => Alicia Swedenborg [F1149] => Amanda Falkman [N10] => Anders Haglund [E14] => Anders Kristensson [N61] => Anders Modig [F198] => Andreas Kindler [F1002] => Andreas Varro [E231] => Ann Lindberg [F117] => Anna Emilia Lundgren [F190] => Anna Huerta [F1155] => Anna Johnsson [F277 36 tai E133] => Anna Kern [E21] => Anna Larsson [F272] => Anna Roström [F119] => Anna Skoog [E328] => Anne Nyblaeus [F274] => Annika Persson [F191] => Annika Vannerus [E306] => Anthony Hill [N11] => Antti Leinonen [N67] => Åsa Lindholm [F211] => Åsa Siller Kristensson [E149] => Athina Strataki [F1122] => Beatrice Törnros [N50] => Benny Karlsson [N12] => Berit Djuse [F284] => Björn Dahlgren [F1117] => Bodil Bergqvist [F262] => Bruno Ehrs [F288] => Caluvafoto [E132 36 tai F201] => Camilla Sjödin Lindqvist [E1] => Camilla Wirseen [F115] => Carl Johan Rönn [F1162] => Catarina Kent [E8] => Cecilia Enholm [F289] => Cecilia Möller [F188] => Charlie Drevstam [E160] => Chia N-Löfqvist [F1167] => Christian Ferm [F1008] => Christina Strehlow [F1067] => Christina Sundien [F228] => Conny Fridh [N16] => Dag Haugum [E192] => Dan Lepp [E336] => David Hamp [E7] => Dejan Antonijevic [F1003] => Depiction AB [N2] => Dick Clevestam [N58] => Eivor Rasehorn [E302 36 tai F134] => Elisabeth Zeilon [F233] => Ellinor Hall [F199 36 tai E94] => Elliot Elliot [F1012] => Emil Fagander [E329] => Emma Wallte [E270] => Erik Olsson [E323] => Eva Edsjö [F1001] => Eveline Johnsson [F172 36 tai E321] => Ewa Ahlin [E205] => Florence Montmare [N96] => Fredrik Ludvigsson [F217 36 tai E324] => Fredrik Nyman [F1024] => Fredrik Reuterhäll [N82] => Fredrik Schlyter [E267] => Fredrik Sweger [F135] => Göran Assner [N19] => Göran Nyrén [F143 36 tai N104] => Håkan Hjort [F290] => Hannes Söderlund [F247 36 tai N105] => Hans Berggren [F103] => Hans Bjurling [F189] => Hans Carlén [N20] => Hans Geijer [E25] => Hans Granqvist [E161] => Hans Nohlberg [F252] => Hasse Bengtsson [N22] => Hasse Schröder [N23] => Heikki Willamo [F285] => Helén Karlsson [F1010] => Helena Christerdotter [N168] => Henrik Karlsson [F1021] => Henrik Kindgren [F282] => Henrik Sellin [F207 36 tai N75] => Henrik Trygg [F263] => Huett Lundström [F225] => Ingemar Lindewall [E338] => Ivar Hagren [F203] => Jakob Fridholm [N26] => Jan Pedersen [F235 36 tai N166] => Jan Töve [N78] => Jarl von Scheele [E316] => Jenny Gaulitz [E55] => Jens Andersson [N27] => Jens Rydell [F218] => Jeppe Wikström [F276 36 tai E325] => Johan Alp [N163] => Johan Hammar [F214] => Johan Ödmann [F204] => Johan Tholson [E307] => Johan Töpel [E322 36 tai F279] => Johan Willner [F264] => Johanna Nyholm [E18] => John Eyre [F1130] => John Jacobson [F212] => Johnny Franzén [F1136] => Jonas Gunnarsson [F174] => Jonas Ingerstedt [F250] => Jonas Kullman [F140] => Jonn [N62] => Jörgen Schwartzkopf [N99] => Jörn Böhmer Olsen [F234] => Josefine Bolander [F219] => Juliana Wiklund [E326 36 tai F245] => Kari Kohvakka [E318] => Karin Alfredsson [N29] => Karin Berglund [N30] => Karin Eriksson [F1016] => Karl Forsberg [F1157] => Karolina Ehrenpil [E32] => Karolina Kristensson [N53] => Kate Kärrberg [N4] => Kenneth Bengtsson [E332] => Kenneth Hellman [N28] => Kent Andersson [N32] => Kent Storm [N51] => Kjell Ljungström [F1005] => Krister Engström [F243] => Kristofer Samuelsson [F200] => L Ancheles [N55] => Lars Persson (P:sson) [F131] => Lars Stenman [F166] => Lars Thulin [F194] => Lars Trangius [E128] => Lars Wallin [N95] => Lars-Olof Johansson [N33] => Lena Ehrenström [F206] => Lena Granefelt [N64] => Lena Israelsson [F162] => Lena Koller [E305] => Lena Modigh [F275] => Lena Öritsland [F287] => Lieselotte Van Der Meijs [F1128] => Lina Arvidsson [F196] => Lina Fänge [F244 36 tai N171] => Lina Karna Kippel [F295] => Linda Otterstedt [F292] => Lisa Björner [F1144] => Lisa Öberg [F1026] => Lisa Wikstrand [N34] => Magnus Elander [F160] => Magnus Fond [N36] => Magnus Melin [N76] => Magnus Nyman [F197 36 tai E339] => Magnus Ragnvid [N97 36 tai E115 36 tai F381] => Malcolm Hanes [F1019] => Malin Kihlström [F1018] => Malin Mörner [E118] => Malte Danielsson [F227] => Marcus Carlsson [F1004] => Maria Cruseman [F293] => Maria Rosenlöf [E48] => Mario Clementi [F128] => Mårten Adolfson [N94] => Mårten Dalfors [N59] => Martin Almqvist [E5] => Martin Axkull [F213] => Martin Runeborg [R182] => Maskot Bildbyrå AB [F239] => Matilda Lindeblad [F107] => Mats Hallgren [F1011] => Mats Lind [F118] => Mats Widén [N85] => Mauro Rongione [F180] => Max Brouwers [N63] => Michael Freuding [F1014] => Michael Jönsson [F120] => Mikael Dubois [N164 36 tai F1088] => Mikael Svensson [N77] => Mikael Westh [F265] => Mikkel Örstedholm [F283] => Monika Manowska [E333] => Morgan Karlsson [F179] => Nicho Södling [F1045] => Nicklas Blom [F251] => Nicklas Rudfell [F1025] => Niclas Vestefjell [F176] => Niklas Bernstone [F266] => Nixon Johansen Cáceres [F123] => Olof Hedtjärn [F1129] => Oscar Wettersten [F171] => Pål Rödahl [N60] => Pär Brännström [E147] => Patrik Engquist [E140] => Peder Björkegren [E240] => Pekka Stålnacke [E74] => Pelle Berglund [F125] => Per Dahl [F224] => Per Eriksson [E224] => Per Kristiansen [F105] => Per Magnus Persson [F193] => Per Mäkitalo [F221] => Per Ranung [E221] => Pernilla Hed [F1146] => Pernilla Jangendahl Lilja [E330] => Pernilla Zetterman [F1161] => Pernille Tofte [F241 36 tai E179] => Peter Carlsson [E3] => Peter Eriksson [F270] => Peter Hoelstad [F1022] => Peter Lydén [F223 36 tai N162] => Peter Rutherhagen [F1127] => Peter Westrup [N35] => Petter Antonisen [F141] => Philip Laurell [F1137] => Philip Liljenberg [E75] => Pia Isaksson [F271] => Pia Ulin [F900] => Plattform [F800] => Plattform Film [E317] => Pontus Johansson [E315] => Ragnar Omarsson [F136] => Ralf Turander [F1020] => Rebecca Wallin [E9] => Rebecka Rasmusson [N79] => Reijo Juurinen [N39 36 tai F240] => Roine Magnusson [E4] => Samir Soudah [F1151] => Sanne Brännström [E36] => Sara Danielsson [F1009] => Sara Winsnes [F1023] => Scandinav [F281] => Simon Bajada [N167] => Staffan Andersson [F237] => Staffan Andersson [F1013] => Stefan Isaksson [N42] => Stefan Lundgren [N8] => Stefan Örtenblad [N7] => Stefan Rosengren [F209] => Stefan Wettainen [F1166] => Stina Gränfors [F124] => Susanna Blåvarg [F167 36 tai E320] => Susanne Kronholm [F208] => Susanne Walström [N40] => Sven Frändås [N41] => Sven Halling [N46] => Tero Niemi [E335] => Tine Poppe [E266] => Tobias Arnerlöv [E334] => Tobias Duveskog [F205] => Ulf Huett Nilsson [E145] => Urban Hedlund [F1118] => Viktor Holm [F192 36 tai E319] => Vince Reichardt [F273] => Wenblad-Nuhma )
close
Anna kuvan tehdä työ sosiaalisessa mediassa!
Benke Carlsson, viestintätoimisto Publikin varatoimitusjohtaja ja sosiaalisen median asiantuntija, kertoo mistä on hyvä aloittaa.
Miksi sosiaalisessa mediassa on suotavaa käyttää kuvia?
– Siksi, että hyvät kuvat erottuvat informaatiohälystä aivan toisella tavalla kuin tekstit. Lukuisat tutkimustulokset osoittavat, että kuvat Facebookissa ja Twitterissä herättävät huomiota ja vilkastavat klikkausliikennettä. Elämme erittäin visuaalisessa ajassa, jossa ihmiset ottavat ja katsovat mielellään kuvia. Joten jos haluat menestyä sosiaalisessa mediassa, työstä ajatuksella omaa kuvakommunikaatiotasi. Anna kuvan johtaa, vaikka se tekstijohtoiseen viestintään tottuneesta aluksi tuntuisikin hieman kummalliselta. Voitettavana on vahvempi tavaramerkki, useita uusia kontakteja sekä lisääntynyt näkyvyys kaikilla digitaalisilla kanavilla. Itse koen asian niin, että yhteyksissä, joiden valuutta koostuu suhteista ja suosituksista, kuvalla on huomattava merkitys.
Minkälaiset kuvat yleensä sopivat sosiaaliseen mediaan?

– Hyvä kuva kertoo tarinan. Tämä koskee toki kaikkea mediaa, mutta jaettava kuva on lisäksi usein kömpelö, hauska tai se koskettaa henkilökohtaisella tasolla. Etsimme kuvia, joihin samaistua, ja joita tuntuu hyvältä jakaa eteenpäin. Tämä voi olla yrityksille todellinen haaste. Monet kuvista, joita olemme tottuneet julkaisemaan asiakaslehdissä, nettisivuilla, lehdistötiedotteissa ja vuosiraporteissa, ovat usein liian virallisia ja teennäisiä. Pahimpia ovat ne huonolaatuiset aihekuvat, joita jostain syystä haluamme välttämättä käyttää.

– Uskalla olla henkilökohtainen ja mieti kuvaa uudella tavalla. Jätä tylsä, vakava ja liian myyvä sisältö pois. Dramaten, Ruotsin kansallisteatteri, on satsannut "kulissien takana" -materiaaliin, mikä on oiva esimerkki fiksusta ja loppuun asti ajatellusta instagrammauksesta sekä liikkuvan kuvan kekseliäästä käytöstä. Tavoite on selkeä, ja investointeja on käytetty tarkoituksenmukaisesti: www.dramatenplay.se/bakom-kulisserna/.
Mitä kannattaa pohtia?
– Pohdi seuraavanlaisia kysymyksiä:
1. Mikä liiketoiminnassamme on kuvan arvoista, yleisön näkökulmasta? Pystymmekö tarjoamaan yleisölle jotain hyödyllistä, ilostuttavaa tai älyllistä pohdittavaa?

2. Tuottaako yleisömme kuvia? Onko meidän mahdollista jakaa tai muokata toisten kuvia - osoittaaksemme, että välitämme liiketoiminnastamme ja asioista sen ympärillä? Kaikkea ei tarvitse tuottaa itse.

3. Mitä itse jakaisit? Poistu hetkeksi työroolistasi ja pohdi, mikä sinut saa kommentoimaan ja jakamaan sisältöä. Mieti vaikkapa, minkälaiset kuvat saavat sinut valitsemaan juuri tietyn matkakohteen runsaasta tarjonnasta.
Käytetäänkö kuvia eri tavoin eri kanavissa - Facebookissa, Instagramissa ja Pinterestissä?

– Periaate on sama: todella hyvä kuva toimii. Eron tekee se, kuka kuvan vastaanottaja on ja kuinka hän käyttää eri kanavia. Tämän saat selville muutamalla helpolla keinolla. Kotiläksyksi saatkin nyt haasteen sitoutua ymmärtämään omaa yleisöäsi ja kommunikoimaan sen kanssa. Jos käytät kuvia tuotteiden tai palveluiden myymiseen, tarvitset tietoa yleisösi ostokäyttäytymisestä. Missä asiakkaasi on, mikä heitä motivoi, mitä he tarvitsevat ja mikä saisi heidät valitsemaan juuri sinun tuotteesi? Sosiaaliset mediat kuten Facebook tarjoaa mahdollisuuden testata kuvan kattavuutta. Niin pystyt optimoimaan visuaalista sisältöäsi asteittain. Haluaisin myös heittää ilmoille idean kuvablogista, jonka avulla pystyisit luomaan kontrolloidumman mediapinnan ja paikan, jossa käyttää tilaa hieman laajemmin.
Mitä tarkoittaa storytelling kuvan välityksellä sosiaalisessa mediassa?

– Se tarkoittaa luottamusta kuvan välittämään sanomaan, sitä, että lähtökohtana on tarina sen sijaan että ajattelisit epämääräisesti "olisipa kiva jos tässä olisi kuva". Sosiaalinen media tarjoaa tähän lukuisia mahdollisuuksia, sillä yleisö on jo olemassa, ja kuvien julkaisu ja jakaminen on suhteellisen helppoa ja halpaa. Sillä, joka haluaa ja jaksaa osallistua keskusteluun, on paljon voitettavaa.

– Mikset käyttäisi useampaa kuvaa, kuvasarjoja tai teemaa? Keskity dramaturgiaan ja uskalla käyttää kontrasteja sekä jännitystä luovia elementtejä. Kuva on lisäksi fantastinen tapa nostaa esille ihmisiä. Näytä, keitä he ovat, mitä he tekevät ja mistä he pitävät. Tämä ulottuvuus on mielestäni se, jossa monilla on vielä paljon tekemistä sosiaalisessa mediassa. Tarjonta on kovin jäykkää ja tylsää. Yhtäläisen tärkeää on osallistua oman alasi keskusteluun. Kuuntele, kommentoi, jaa ja luo omaa kuvakertomustasi.
Antaisitko lisää esimerkkejä yrityksistä, joilla sinun mielestäsi on menestyksekäs kuvastrategia sosiaalisessa mediassa? Miksi?

– Pidän Lääkärit ilman rajoja -järjestön strategiasta. He käyttävät yksityisiä kertomuksia toimintansa esittelyyn ja humanitäärisistä kriiseistä tiedottamiseen. Tärkeintä ei ole laatu, vaan sisältö. Mielestäni myös vakuutusyhtiö IF on oikeilla jäljillä - viimeisimpänä suosittujen filminpätkiensä kanssa, joissa esimerkiksi neuvotaan, miten parhaiten pakata matkalaukku (filmin näet täältä). WWF on omaa luokkaansa. Järjestö on menestynyt ja tunnettu, ja sen tavoite sopii erinomaisesti sosiaaliseen mediaan, mutta sen menestys rakentuu loppuun asti mietittyyn tiedon ja käyttäytymisen analyysiin.
Benke Carlssonin parhaat vinkit:
• Ota kuvallisuus huomioon jo alusta asti. Aivan liian usein ideat jäävät toteutumatta siksi, ettemme saa materiaalia valmiiksi ajoissa. Älä anna sosiaalisen median jäädä muun kommunikaation varjoon.

• Älä unohda liikkuvaa kuvaa. Testaa haastattelujen, kutsujen, ohjeiden ja lanseerausten tekemistä liikkuvan kuvan avulla. Mitä jos kokeilisit tätä jo seuraavassa lehdistötiedotteessasi? Vältä staattista kameraa kaukana kohteesta ja konferenssiolosuhteissa toteutettua kömpelöä äänentoistoa.
• Ole avokätinen. Jaa taitojasi ja ideoitasi. Kutsu ihmisiä mukaan. Osallistu keskusteluun ja osoita, että välität.

• Tunne yleisösi. Ota selvää siitä, mitä he haluavat, ja siitä, mitä he eivät halua. Peilaa tekemäsi havainnot omaan kuvankäyttöösi.

• Testaa odottamattomia ja erilaisia kuvia. Mitä tapahtuu, jos näytät jotain, jonka vain muutama tunnistaa? Voisitko kuvantaa trendejä, vinkkejä tai niksejä, joita harva tulee ajatelleeksi?

• Tarkkaile ammattilaisia. Inspiroidu menestystarinoista. Mikä tekee Humans of New Yorkista niin suositun? (Humans of New York oli aluksi kuvablogi, joka koostui newyorkilaisten muotokuvista ja tarinoista. Nyt Humans of New Yorkilla on 9,3 miljoonaa seuraajaa Facebookissa ja liuta palkintoja. Klikkaa sivustolle tästä!)

• Laadi budjetti. Hyvä kuva maksaa. Joskus tarvitaan kuvituskuvaa, joskus taas todella ammattimainen filminpätkä. Älä tyydy sosiaalisen median ilmaiskuviin kaiken aikaa.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Benke Carlsson on ruotsalaisen viestintätoimisto Publikin varatoimitusjohtaja ja lisäksi ahkera luennoitsija ja kurssittaja sosiaalisen median alalla: www.publik.se.
ARTIKKELI Meemit ovat täydellinen tapa kommunikoida nuorison kanssa sosiaalisessa mediassa
Harvat viiteryhmät pelottavat viestijöitä niin paljon kuin ne, jotka koostuvat nuoremmista ihmisistä kuin he itse. Juuri nyt kuuminta uutta ovat meemit. Pyysimme Elin Ambergia, joka toimii ruotsalaisen Wundermanin sosiaalisen median analyytikkona sekä Microsoftin päätoimisena konsulttina, valottamaan ilmiötä. Mitä ovat meemit, ja mihin niitä käytetään?
"Osalle meistä käsite meemi on kysymysmerkki - toisille se merkitsee lähinnä synonyymia hauskalle kuvalle, johon liittyy tietty teksti. Meemi, kuten monet muutkin internet-käsitteet, on lainasana englannin kielestä. Ilmaisun, joka alkujaan on tarkoittanut kulttuurisen tiedon levitystä, keksi professori Richard Dawkins.

Uudessa muodossaan internet-ilmiönä meemi saa alkunsa sisältölähteestä, tavallisesti kuvasta, joka muuttaa merkitystään esimerkiksi tekstilisäyksin. Yksinkertaisemmin sanottuna kyse kun kuvasta twistillä.

Yksi tunnetuimmista meemiesimerkeistä on "Doge". Siinä aasialaisen pystykorvan kuvaan on liitetty tekstiä kömpelöllä, väärinkirjoitetulla englannilla. Ruotsin suurin joukkoliikenneyhtiö SL, yhdessä DDB-mainostoimiston kanssa, nappasi tämän kuvakielen hiljattain osaksi SL:n kesäkorttikampanjaa. Kampanja koristi Tukholman mainostauluja kesällä ja herätti paljon huomiota. Monien mielestä ilmiö oli hauska, mutta oli niitäkin, jotka kritisoivat kampanjaa, koska se ei avautunut kohderyhmän ulkopuolisille. Lisäksi väärinkirjoitettua englantia pidettiin huonona kielenkäyttönä.

Meemin innoittama SL:n mainos oli suunnattu 20-vuotiaille ja toimii siksi hyvänä esimerkkinä siitä, miten mainosviestiä voi tehostaa kohderyhmämukautetulla nykyaikaistamisella. Se on myös esimerkki siitä, miten tietoa kohderyhmästä on käytetty oikein.

Alle 25-vuotiaat ovat paljon aktiivisempia sosiaalisessa mediassa kuin vanhemmat sukupolvet. Tämä on osoitettu monissa tutkimuksissa. He ovat myös aktiivisia mobiilinetissä, mikä luo aivan uusia edellytyksiä kommunikaatiolle.

Kun näytön koko on rajoitetumpi, meemi on tilatehokas keino saada viesti perille nopeasti. Ei ihme, että meemeistä on tullut niin suosittu internet-ilmiö. Meemi on näkyvä formaatti, joka vie sanoman helposti perille pakattuna muotoon, jonka kohderyhmä tottuneesti omaksuu.

Populäärikulttuurin normit eivät toki ole tinkimättömiä. Ne asettavat pikemminkin kaksinkertaiset vaatimukset yrityksille, jotka yrittävät pysyä kohderyhmänsä tahdissa. Tarvitaan ensinnäkin tyylillinen muutos, mutta lisäksi myös lainopillinen lähestymistapa. Kun yleisöä havitellaan digitaalisen tilan kautta, jossa nopea kehitys luo uutta identiteettiä ja etenkin uudenlaista puhetta, tarvitaan ketterää konseptikehitystä.

Yksi vaikeimmista haasteista on pitää yllä kuvakieltä, johon kohderyhmä samaistuu, ilman tekijänoikeusrikkomuksia. Nettikulttuurissa on tavallista, että yksityiset käyttäjät "kierrättävät" originaalikuvia lisäämällä niihin tekstiä tai tekemällä pieniä kuvallisia muutoksia. Tämä ei ole tekijänoikeuslain mukaista kuvankäyttöä.

On olemassa kaksi lakiystävällisempää tapaa toimia. Ne molemmat perustuvat siihen, että meemejä tuotetaan itse. Ensimmäinen tapa on inspiroitua jo tunnetuiksi tulleista ilmiöistä ilman että kopioi alkuperäistä. Otetaan siis meemin päätekijät - shiba-koira ja kömpelö englanti - ja luodaan jotain omaa, joka seuraa kaavaa mutta pysyy yrityksen etiikan rajoissa. Toinen tapa on tehdä alusta asti oma meemi yhdistämällä kuvaa ja tekstiä hupaisalla tavalla. Meemeissä on kysymys ennen kaikkea siitä, että johonkin tunnistettavaan lisätään uusi twisti."

//Elin Amberg
Massoittain konttorirottia!
Asiakkaamme kysyvät harvoja asioita yhtä paljon kuin business-kuvia. Tästä syystä pyysimme muutamia parhaista kuvaajistamme perehtymään aiheeseen - ja tässä on tulos: noin 500 uutta työelämäkuvaa, jotka odottavat sinua juuri nyt. Ja lisää on tulossa! Klikkaa yhtä kuvista, niin näet kaikki uudet kuvat.